top of page
Search
  • Writer's pictureTuuli Kousa

Lyhyiden lentojen tukea on vaikea perustella

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla lauantaina 11.2.2023


Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja tarvitsemme toimivat lentoyhteydet esimerkiksi Ouluun ja Lappiin. Koronavirusvuosien aikana matkustamisessa on kuitenkin tapahtunut muutos, ja matkustajamäärät ovat monella reitillä vähentyneet.

Sen sijaan että olisimme kiitollisia parantuneista etäyhteyksistä ja kestävämmästä elämäntavasta, valtio on kaatanut rahaa lentoliikenteeseen ja tukenut peräti 40 miljoonalla eurolla kannattamattomia lentoja Jyväskylään, Joensuuhun, Kajaaniin, Kokkola-Pietarsaareen ja Kemi-Tornioon. Ylen selvityksen mukaan näitä reittejä lennetään puolityhjinä. Tuki on ollut useita satoja euroja matkustajaa kohden.

Hallitus on esittänyt kannattamattomien lentojen tuen jatkamista ainakin vuoteen 2024. Ehdotus 17 miljoonan euron lisätuesta sisältyy hallituksen lisätalousarvioehdotukseen, joka on nyt eduskunnan valtiovarainvaliokunnan käsiteltävänä. Päätöstä ei ole vielä tehty.

Summa on kokonaisuudesta verrattain pieni, mutta nostaa reittien tuen jo 57 miljoonaan euroon. Lentämisen päästöt ovat valtava globaali ongelma, ja lyhyiden lentojen tukemista on hyvin vaikea perustella myöskään taloudellisilla argumenteilla.

Monien asiantuntijoiden mukaan alle 400 km matkoja ei kannata taittaa lentäen, ja esimerkiksi Ranska on jo kieltänyt lyhyet kotimaanlennot tavoitteena vähentää päästöjä. Suomen linja poikkeaa vahvasti eurooppalaisesta trendistä ja on siksi symbolisesti kokoaan suurempi.

Kaupallisesti kannattamattoman lentoliikenteen sijaan meidän tulee investoida maata pitkin matkustamisen kilpailukyvyn parantamiseen – niin raideyhteyksien nopeuttamiseen kuin kapasiteetin kasvattamiseen suosituilla reiteillä – sekä toimiviin jatkoyhteyksiin. Pidemmällä tähtäimellä tämä palvelee järkevämmin niin liike-elämän tarpeita kuin maakuntien elinvoimaa.

60 views0 comments

Recent Posts

See All

​​EU on myös kulttuuriunioni

Minulta on kysytty suhteestani kulttuuriin. Tajusin, etten ole EU-vaalien pyörteessä kirjoittanut aiheesta, vaikka suhtaudun siihen intohimoisesti. Harrastan kulttuuria monipuolisesti, mutta erityisen

Kokoaan suurempi Suomi

Järjestimme tukiryhmäni kanssa Kokoaan suurempi Suomi –seminaarin, jossa olivat puhujina viisaat ja valovoimaiset ajattelijat Kirsi Piha ja Risto Murto. Iltapäivän tavoitteena oli herätellä ajatuksia

Comments


bottom of page