top of page
Search
  • Writer's pictureTuuli Kousa

Kulttuuri on investointi kansakuntamme kukoistukseen

Osallistuin viime perjantaina Aalto EE:n Business of Culture -johtamisohjelman tilaisuuteen, jossa Tanskan kuninkaallisen teatterin Kasper Holten puhui luovuudesta. Holten kertoi, että johtaessaan vuosina 2011–2017 Lontoon kuninkaallista oopperaa hän kohtasi arkisissa tilanteissa jatkuvasti yrityselämän ihmisiä, jotka puhuivat innokkaasti luovuuden merkityksestä. Luovuus kuitenkin tarkoitti heille usein varsin pinnallisia asioita, kuten työpaikan Lego-palikoita tai oransseja Fatboy-säkkejä.


Holten kertoi meille, että kuninkaallisen oopperan luovimmat hetket koettiin hyvin askeettisissa olosuhteissa. Luovuus on sisäsyntyisempää.


Puheenvuoro sai minut pohtimaan omaa suhdettani taiteeseen ja luovuuteen. Puhun kampanjassani paljon kulttuurista ja taiteesta. Siihen on monta syytä.

Kulttuurilla ja taiteella on ensinnäkin itseisarvo eli perimmäinen tarkoitus jo itsessään. Tiedän omasta kokemuksestani, miten tärkeää taide voi olla yksilön kannalta. Itselleni erityisen läheisiä taidemuotoja ovat kuvataiteet ja tanssi, mutta voimakkaita elämyksiä ja oivalluksia voi kokea yhtä lailla vaikkapa teatterin, kirjojen tai musiikin äärellä.


Taide lisää sekä yksilön että koko yhteiskunnan hyvinvointia ja tekee elämästä elämisen arvoista. Taide vahvistaa identiteettiä ja yhdistää meidät toisiimme, menneisiin ja tuleviin sukupolviin ja johonkin itseämme suurempaan.


Toisaalta taide ja kulttuuri eivät ole pelkkiä elämyksiä, vaan ne ovat monille työtä. Kulttuuriala työllistää suoraan ja epäsuorasti yli 120 000 suomalaista. Kulttuurista eivät elä ainoastaan laulajat, näyttelijät ja kirjailijat, vaan heidän ympärillään toimii kokonainen ammattilaisten ekosysteemi, suuri joukko ihmisiä äänittäjistä autonkuljettajiin ja puvustajista kustannustoimittajiin. Taide- ja kulttuurialan osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 3,1 prosenttia, joka on enemmän kuin esimerkiksi paperi- ja elintarviketeollisuuksien osuudet yhteensä.


Kulttuuri on entistä enemmän myös vientiala. Suomi on jo pitkään ollut kapellimestarien ja metallibändien nettoviejä, mutta myös suomalaiset elokuvat ja kirjallisuus löytävät jatkuvasti enemmän ulkomaista yleisöä. Samalla esimerkiksi kansainvälisiä elokuvia ja tv-sarjoja kuvataan Suomessa jo niin paljon, että sillä voi olla jo lähitulevaisuudessa huomattavaa taloudellista merkitystä.


Kaiken tämän lisäksi on tärkeää muistaa, että kulttuurilla ja taiteella on voimakkaita epäsuoria taloudellisia vaikutuksia. Luovuuden merkitys heijastuu koko yhteiskuntaan ja työn murroksessa sen merkitys ihmistyössä entisestään korostuu. Tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi työpaikalla esillä oleva taide lisää yrityksen luovuutta, vaikka oranssit Fatboyt eivät mitään ratkaisekaan. Luovuus on jatkuvasti tärkeämpi menestystekijä taloudessa ja teknologiassa sekä monilla muilla perinteisesti ei-luovina pidetyillä aloilla.


Kasper Holtenin puheenvuoro vahvisti uskoani siihen, että työelämässä luovuus on kiinni kulttuurista, jossa siedetään virheitä ja kannustetaan hallittuun riskinottoon. Yritysten johtotehtävissä työskennellessäni olen pohtinut paljon sitä, miten työyhteisön luovuutta voidaan tukea. Yhä useampi yritys on kiinnostunut itseohjautuvuuden lisäämisestä työpaikoilla, mutta onnistuakseen itseohjautuva kulttuuri vaatii sitä, että johto määrittää selkeät raamit ja antaa tiimeille valtaa niiden sisällä. Innovaatiot syntyvät harvoin johtoryhmässä.


Kaikessa tässä kulttuurin monimuotoisuudella on tärkeä rooli. Tästä syystä Kalifornian Piilaaksossa palkataan nyt kuumeisesti humanisteja ja taidekoulutuksen saaneita nuoria, eivätkä Suomenkaan peliyritykset menestyisi ilman visuaalisia osaajia ja taitavia tarinankertojia. Myös omassa työssäni finanssi- ja IT-alalla olen nähnyt, että onnistuneimpien digitaalisten palveluiden luomiseen tarvitaan teknologian lisäksi ihmiskosketusta, luovuutta ja kulttuurillista osaamista.


Tästäkin syystä meidän kannattaa kasvattaa henkistä pääomamme sekä tukea kulttuurin ja luovien alojen toimintaedellytyksien parantamista ja kulttuurikasvatusta. Kannustan sekä ihmisiä että yrityksiä tukemaan luovien alojen ammattimaista työtä, ostamaan taidetta ja kuluttamaan kulttuuria. Haluan nähdä, että kulttuurimenojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta nousee edes eurooppalaiselle keskitasolle. Tästä hyötyisi koko suomalainen yhteiskunta.


Panostus kulttuuriin on panostus suomalaisten elämänlaatuun, mutta samalla myös suomalaiseen työhön ja talouteen. Kulttuuri tekee meistä kansakunnan, ja siksi on isänmaallinen teko huolehtia suomalaisen kulttuurin kukoistuksesta. Kyseessä ei ole kulu vaan sijoitus tulevaisuuteen.


117 views0 comments

Recent Posts

See All

Loppusuoralle haastajana

Kampanja on loppusuoralla, ja tuntuu siltä, että siinä on nyt nostetta. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat ovat nostaneet minut esiin mahdollisena läpimenijänä ja ”haastajana”. Se on myös oma tuntumani

Kuka olen?

Synnyin Kotkassa, josta vanhempani ovat kotoisin. Lapsuudessani kodit vaihtuivat turhankin tiuhaan. Ennen kuin olin täyttänyt 18 vuotta, olin asunut kolmessa maassa, kuudessa kaupungissa ja 16 osoitte

Ilmasto ja talous: ei joko tai vaan sekä että

Vaalikentällä olen kohdannut paljon vihreän politiikan tukijoita mutta päivittäin myös niitä kokoomuksen äänestäjiä, jotka kyseenalaistavat panostukset ilmastotoimiin ja luonnonsuojeluun. Heidän miele

bottom of page