Järjestimme tukiryhmäni kanssa Kokoaan suurempi Suomi –seminaarin, jossa olivat puhujina viisaat ja valovoimaiset ajattelijat Kirsi Piha ja Risto Murto.
Iltapäivän tavoitteena oli herätellä ajatuksia siitä, miten Suomi voi olla kokoaan suurempi vaikuttaja ja tarjota ennakkoluulottomia ratkaisuja aikamme suuriin haasteisiin – ja samalla rakentaa kestävää kasvua hyvinvointivaltion kannattelemiseksi.
Tuntuu että politiikka on keskittynyt viimeiset 15 vuotta lähinnä tulipalojen sammutteluun. Sille on ollut tarvetta, mutta olisi korkea aika hyväksyä, että paluuta mihinkään vanhaan normaaliin ei ole.
Meiltä puuttuu strateginen, innostava ja kannustava johtajuus. Ukrainan sota on Suomelle kohtalon kysymys, mutta niin on myös vihreä siirtymä. Meillä on todellinen pelin paikka ja mahdollisuus välttää näivettymisen tie, mutta se vaatii, että pyrimme vahvasti Euroopan ytimeen ja teemme kaikkemme sen eteen, että saamme houkuteltua vihreitä investointeja Suomeen.
EK on laskenut yhdessä Boston Consulting Groupin kanssa, että Suomessa on vireillä 260 miljardin arvosta vihreän siirtymän hankkeita. Teollisuudessa on käynnissä suuri uusjako, ja tätä mahdollisuutta meillä ei ole varaa hukata, vaikka havaittavissa on hienoista vastatuulta.
Risto Murto listasi puheenvuorossaan niitä tekijöitä, joilla Suomea kannattaa nyt markkinoida:
👉 Edullista työvoimaa: Suomesta on valitettavasti tullut Pohjoismaiden matalapalkkamaa, mutta tämä on tietysti liiketoiminnan näkökulmasta myös mahdollisuus, kuten itsekin IT-alalla opin.
👉Insinööriosaamista meiltä ei tunnetusti puutu.
👉 Mineraaleja ja metsää, mutta vastattavana kysymys miten ja millä ehdoilla käytetään.
👉 Halpaa ja puhdasta energiaa – ja potentiaalia lisätä paljonkin, jos teollisuudella on käyttöä.
Kirsi Piha taas lähestyi aihetta vahvasti ihmisten kautta ja lähti puheenvuorossaan liikkeelle siitä ajatuksesta, että kenenkään meistä elämän tarkoitus ei lopulta ole kannatella hyvinvointivaltiota.
Suomi on nimetty seitsemättä kertaa maailman onnellisimmaksi maaksi, mutta työmotivaatio on Suomessa läntisen Euroopan alhaisimpia. Meillä on kuitenkin työpaikoilla selkeitä vahvuuksia, kuten matala hierarkia ja mutkattomuus.
👉 Jos saamme lisättyä diversiteettiä ja heräteltyä toivoa ja merkityksellisyyttä, meidän kannattaisi pyrkiä siihen, että “Maailman onnellisin (työ)maa synnyttää kasvun ja hyvinvoinnin.”
Kuten Risto puheenvuorossaan muistutti, järjestelmämme on rakennettu sillä oletuksella, että nykyiset työikäiset jaksavat työelämässä seitsemänkymppiseksi tai ainakin lähelle.
Maahanmuutto ylittää tällä hetkellä kaikki ennusteet, mikä on erinomainen uutinen, mutta sittenkään meillä ei ole varaa olla tekemättä hartiavoimin töitä sen eteen, että ihmiset jaksavat – ja mieluiten kukoistavat työssään.
Kiitokset puhujille ja vieraille inspiroivasta iltapäivästä.