Satuin kuulemaan hiljattain suositun Leadcast-podcastin jakson, jonka vieraana oli Sampo-konsernin ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja, talousvaikuttaja Björn Wahlroos. Wahlroosilta kysyttiin haastattelussa hänen mielipidettään yritysten vastuullisuudesta ja kestävästä kapitalismista.
”Nalle” tunnetaan kärkevistä mielipiteistään, mutta suorastaan säpsähdin haastattelua kuunnellessani. Hän nimittäin kutsui kestävää kapitalismia ”hölynpölyksi” ja sanoi, että yritysvastuusta puhuvat ”erilaiset puuhapellet”.
”Millä oikeudella he antavat meille näitä normistoja, kun kerran meidän demokraattisesti valitsema eduskunta ei säädä niistä lakeja”, Wahlroos ihmetteli. Hänen mielestään vastuullisuus ei ole yrityksille investointi, vaan pelkkä turha kuluerä. ”Kilpailu on niin kovaa, että hirveän suuria poikkeamia tehokkaasta yritysjohtamistavasta ei ole mahdollista panna täytäntöön ilman että se organisaatio kärsii siitä hirveän paljon.”
Kuulemani Leadcastin jakso on lokakuulta 2020, mutta tuntui siltä, että Wahlroosin puheet olisivat olleet viime vuosituhannelta.
Olen Nallen kanssa täysin eri mieltä. Uskon siihen, että yritysten ja koko talousjärjestelmämme tulevaisuus vaatii panostuksia kestävään kehitykseen. Ilmastokriisi, luontokato ja kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne uhkaavat planeettaamme – ja myös yritystoimintaa. Kestävä kehitys edellyttää sitä, että yritykset tekevät enemmän kuin ”laki vaatii”. Sijoitukset kiertotalouteen, puhtaaseen energiaan ja tulevaan vetytalouteen eivät ole ideologiaa, vaan rationaalista riskienhallintaa, tulevaisuuteen varautumista ja liiketoimintamahdollisuuksiin tarttumista. Yritys, joka toimii lyhytnäköisesti eikä ota huomioon ilmastokriisiä, luonnon monimuotoisuuden romahdusta ja erilaisia sosiaalisia ja globaaleja ongelmia, kaivaa maata myös omien jalkojensa alta.
Samalla täytyy sanoa, että olen eri mieltä myös niiden ihmisten kanssa, jotka suhtautuvat kielteisesti taloudelliseen kasvuun, markkinatalouteen ja jopa yritystoimintaan sinänsä. Jaan näiden ihmisten huolen planeettamme ja elinympäristömme puolesta. Uskon kuitenkin, että kestävä kehitys tarvitsee yrityksiä ja toimivaa markkinataloutta. Ilman uskoa taloudelliseen kasvuun yrityksillä ei ole riittäviä kannustimia toimia vihreän siirtymän puolesta – ja ilman yritysten aktiivista roolia vihreä siirtymä ei yksinkertaisesti toteudu riittävän nopeasti.
Kestävä kehitys ja entistä puhtaamman ja turvallisemman maailman rakentaminen edellyttävät toimia kaikilta. Lainsäätäjillä, viranomaisilla, kansalaisjärjestöillä ja tavallisilla kansalaisilla on siinä oma tärkeä roolinsa. Mutta niin on myös – ja ennen kaikkea – yrityksillä. Ukrainan sota ja geopolitiikan kriisit ovat entisestään vahvistaneet kehitystä, jossa liike-elämä ja erityisesti rahoitusmaailma ovat ottamassa kestävästä kehityksestä enemmän vastuuta kuin valtiolliset toimijat. Esimerkiksi Glasgow’n ja Kairon ilmastokokouksissa aloite oli selvästi yritysmaailmalla, ei valtioilla tai järjestöillä.
Vihreä siirtymä tarjoaa Suomelle valtavia mahdollisuuksia. Meillä on tilaisuus nousta päästöttömän energian, puhtaan teknologian ja vetytalouden edelläkävijäksi ja luoda siten työpaikkoja, taloudellista kasvua ja verotuloja. Näin voimme taata itsellemme puhtaan ja turvallisen elinympäristön, varmistaa hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden ja samalla kantaa vastuumme globaalien ongelmien ratkaisussa.
Suomen talouden kestävyysvaje on niin suuri, että talouden tasapainottaminen vaatii kahden kärjen taktiikkaa: kansantalouden kasvun edellytysten vahvistamista sekä julkisen talouden tasapainottamista. Näistä kasvun rakentaminen on yritysten tehtävä, ja lähtökohtana pitää olla, että kasvu on kestävällä pohjalla. Politiikan keinoin voimme kannustaa yrityksiä, parantaa investointiympäristön ennustettavuutta, satsata osaavan työvoiman saatavuuteen ja nopeuttaa lupaprosesseja.
Uskon, että on olemassa kolmas tie, joka poikkeaa sekä Nalle Wahlroosin että kasvun kriitikoiden näkemyksistä. Olen ehdolla eduskuntaan siksi, että haluan olla tekemässä ratkaisuja, jotka edistävät tulevaisuuden kestävää, turvallista, tasa-arvoista ja taloudellisesti dynaamista Suomea.
Comments