top of page
Search
  • Writer's pictureTuuli Kousa

Vihreä siirtymä on Suomen suuri mahdollisuus – jos emme vesitä sitä itse

Perjantaina saatiin hyviä uutisia, kun EU-maat pääsivät viimein sopuun yritysvastuudirektiivistä. Direktiivi menee seuraavaksi parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan äänestykseen, ja se hyväksytään todennäköisesti lopullisesti huhtikuun täysistunnossa. Yritysvastuulaista hyötyvät ennen kaikkea ne miljoonat pakkotyön, ihmiskaupan ja muiden yritystoimintaan liittyvien ihmisoikeusloukkausten uhrit, joiden asemaa direktiivillä voidaan parantaa. 


Voittajia ovat myös suomalaiset yritykset, jotka eivät joudu kilpailemaan vastuuttomuudesta hyötyvien yritysten kanssa. Myös ilmastotavoitteissa edetään, kun yrityksiä saadaan kunnolla mukaan ilmastokriisin ratkaisuun.

 

Vihreä siirtymä on Suomelle suuri mahdollisuus edistää samanaikaisesti maapallon kestävää tulevaisuutta, luoda kasvua ja tukea suomalaisten hyvinvointia. Vuosi sitten Climate Leadership Coalition selvitti, että vihreä siirtymä voisi tuoda Suomelle peräti sadan miljardin euron vientitulot vuoteen 2035 mennessä. Suomen pitäisikin tehdä kaikkensa vihreiden investointien houkuttelemiseksi osoittamalla, että olemme sitoutuneet pitkäjänteiseen työhön.


Päivälleen viisi vuotta sitten, 19.3.2019, osallistuin Brysselissä Heidi Hautalan järjestämään vihreää siirtymää, taloutta ja EU:n roolia käsitelleeseen keskustelutilaisuuteen. Tilaisuuden pääpuhujana oli amerikkalainen ekonomisti Jeffrey Sachs. Erityisen kiinnostava oli EK:n edustajan tilaisuudessa käyttämä puheenvuoro, jossa hän suhtautui avoimesti ja jopa kannustavasti EU:n regulaatioon. 


Olin otettu siitä, että Suomen talouselämä ymmärsi siirtymän merkityksen ja sitä tukevan regulaation roolin, kun samaan aikaan useimpien muiden maiden edustajat olivat käpertyneet siilipuolustukseen. Suomi onkin ollut EU:ssa tähän asti yksi ympäristö- ja kestävyysregulaation aktiivisista puolestapuhujista. Myös Suomen liike-elämä on tukenut kestävyyttä korostavaa linjaa.

 

Juuri siksi on merkillistä, että Suomi on nyt tehnyt täyskäännöksen osallistumalla yritysvastuudirektiivin vastustamiseen. Tätä on erityisen vaikea ymmärtää, kun ottaa huomioon, miten suuri mahdollisuus vihreä siirtymä on juuri Suomelle. 


Suomessa on tilaa ja tuulta, ja niiden ansiosta poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet rakentaa tulevaisuuden vetytaloutta ja muita päästöttömiä ratkaisuja. Suomi on jo nyt lähes täysin omavarainen sähköntuotannossa, ja lähes kaikki täällä tuotettu sähkö on päästötöntä. 

Hyvä esimerkki vihreän siirtymän Suomelle tarjoamista mahdollisuuksista on norjalaisen Blastr Green Steelin vihreän teräksen tehdas, jonka yhtiö päätti viime vuonna rakentaa Inkooseen. Neljän miljardin euron investointiin sisältyy myös vedyn tuotantolaitos.


Investoinnit tulevat todelliseen tarpeeseen, sillä Suomen talous ei ole kasvanut reaalisesti viiteentoista vuoteen. Juuri nyt Suomi on lähestulkoon ainoa Euroopan maa, jonka talous ei kasva.


Valtion kyky pitää yllä kansalaisten hyvinvointia on tämän vuoksi vaakalaudalla eikä väestön ikääntyminen helpota haastetta. Yhtälöä on mahdotonta ratkaista ilman talouskasvua. Ja kasvun käynnistämiseksi tarvitaan investointeja.


Kansainvälisesti vihreä siirtymä on saanut vauhtia erityisesti COP28-kokouksesta, jonka jälkeen monet suuryritykset ovat tehneet merkittäviä investointipäätöksiä. Samalla kilpailu investoinneista on koventunut. Myös EU:n kiristyvä sääntely on osa tätä kilpailua ja tavallaan vastaveto Yhdysvaltain entistä protektionistisemmalle linjalle siirtymään liittyvien investointien suhteen.


Orpon hallituksen politiikka on lyhytnäköistä juuri tästä syystä. Venkoilu yritysvastuudirektiiviä vastaan ei herätä investoijien luottamusta siihen, että Suomi olisi sitoutunut aidosti vihreään siirtymään. Samanlaista epäluuloa ovat herättäneet myös hallituksen toimet, joilla se vesittää Suomen ilmastotavoitteita ja tekee vuoden 2035 hiilineuraalisuustavoitteen saavuttamisesta jatkuvasti hankalampaa.


Jotta Suomi onnistuu hyödyntämään vihreän siirtymän tuomat mahdollisuudet, aivan ensimmäiseksi hallituksen pitäisi lopettaa toimet, joilla se hidastaa tietoisesti siirtymää, kylvää epäluuloa ja vähentää investoijien mielenkiintoa Suomea kohtaan.


16 views0 comments

Recent Posts

See All

Eurooppalainen yhteistyö vahvistaa Suomen huoltovarmuutta

EU ja Suomi sen osana ovat olleet jo 15 vuotta kriisinhallintatilassa. Euro- ja finanssikriisin ajoista lähtien eurooppalaista politiikkaa on leimannut kuvainnollinen tulipalojen sammutus. Kun jossain

Loppusuoralle haastajana

Kampanja on loppusuoralla, ja tuntuu siltä, että siinä on nyt nostetta. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat ovat nostaneet minut esiin mahdollisena läpimenijänä ja ”haastajana”. Se on myös oma tuntumani

Kuka olen?

Synnyin Kotkassa, josta vanhempani ovat kotoisin. Lapsuudessani kodit vaihtuivat turhankin tiuhaan. Ennen kuin olin täyttänyt 18 vuotta, olin asunut kolmessa maassa, kuudessa kaupungissa ja 16 osoitte

Comentários


bottom of page