top of page
Search
  • Writer's pictureTuuli Kousa

Eurooppalainen yhteistyö vahvistaa Suomen huoltovarmuutta

EU ja Suomi sen osana ovat olleet jo 15 vuotta kriisinhallintatilassa. Euro- ja finanssikriisin ajoista lähtien eurooppalaista politiikkaa on leimannut kuvainnollinen tulipalojen sammutus. Kun jossain syntyy kriisipesäke ja palo syttyy, palomiehet lähetetään apuun. Pian sen jälkeen siirrytäänkin sitten jo kohti seuraavaa kriisiä. 

 

Viimeisten 15 vuoden aikana on jouduttu myös ihan konkreettisesti lähettämään palomiehiä sammuttamaan paloja ympäri Eurooppaa. Ilmastonmuutoksen myötä vaarallisista maastopaloista on tullut Etelä-Euroopassa jokakesäinen ilmiö. Eikä kyse ole vain Etelä-Euroopan ongelmasta. Kesällä 2018 Ruotsi kärsi valtavista maastopaloista ja vuonna 2021 Pohjanmaalla nähtiin Suomen suurimmat maastopalot vuosikymmeniin. 


Maastopalokaudella 2022 sisäministeriö tiedotti, että Suomi saa tarvittaessa apua ruotsalaisilta sammutuslentokoneilta. Tämän mahdollisti EU:n päivitetty pelastuspalvelumekanismi, jonka kautta Ruotsi oli hankkinut sammutuskoneita ja vahvistanut sammutuskapasiteettiaan.

 

Metsäpalot ja pelastustoimiala ovat hyvä esimerkki Euroopan laajuisen yhteistyön merkityksestä kriisivalmiuden kohottamisessa ja rajat ylittävän yhteistyön parantamisessa. Samaa esimerkkiä tulisi seurata entistä enemmän myös muilla kriisien hallintaan ja yhteiseen turvallisuuteen liittyvillä aloilla.

 

Globaalin pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan myötä sekä EU:ssa että Natossa tunnistetaan tarve parantaa siviilikriisinhallinnan valmiuksia ja osallistaa tähän työhön myös yksityistä sektoria. Emme voi keskittyä vain sotilaallisiin uhkiin, vaan uhkien moninainen kirjo vaatii kattavaa ja joustavaa keinovalikoimaa. 


Huoltovarmuus ei tarkoita protektionismia


Esimerkiksi lääkehuollon kriisinkestävyyttä kehitetään jatkossa paitsi kansallisesti, myös EU-tasolla. Tässä keskustelussa Suomen on oltava aktiivinen ja tarjottava proaktiivisesti ratkaisuja, jotka huomioivat pienen ja vientiyhteyksistä riippuvaisen maan erityispiirteet. 

Suomella on huoltovarmuuden turvaamisessa pitkät perinteet. Olemalla aloitteellisia EU-pöydissä varmistamme myös sen, ettei päällekkäistä ja ristiriitaista sääntelyä pääse syntymään EU:n ja kansallisen tason välille.


Suomen sijainti synnyttää lääkehuollolle erityishaasteita, joita on pystyttävä ratkomaan jo ennalta. Pandemian aikana nähty julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö esimerkiksi rokotekehityksessä on esimerkki siitä, mihin kykenemme, kun puhallamme yhteen hiileen. Suomen etu on löytää ratkaisuja, joilla voimme turvata lääkkeiden ja rokotteiden saatavuuden kaikissa olosuhteissa hyödyntämällä myös globaalisti toimivien lääkeyritysten mahdollisuudet varautua erilaisiin kriiseihin. 


Suomen kauppapolitiikan pitkä linja on korostanut reilua ja vapaata kauppaa. Suomen on vaikutettava siihen, että myös kriisiolosuhteissa sekä lääkkeiden että muiden korkean jalostusasteen tuotteiden vienti ja tuonti on mahdollisimman avointa ja sääntöperustaista. Varautuminen kriiseihin on helpompaa, kun lääkkeiden ja muiden elintärkeiden tarpeiden valmistus tapahtuu Suomessa ja Euroopassa, emmekä ole riippuvaisia esimerkiksi Aasiasta tapahtuvasta tuonnista.


Varautuminen synnyttää myös mahdollisuuksia


Suomi ei saa jäädä jälkeen korkean jalostusasteen teollisesta toiminnasta. Kannustavalla lainsäädäntöympäristöllä ja kilpailukykyisellä tutkimusekosysteemillä on merkittävä rooli paitsi investointien kotiuttamisessa, myös tuotannon turvaamisessa poikkeusoloissa – ja siten Suomen kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa.


Esimerkiksi kliinisten tutkimusten houkuttelemisessa Suomi lähtee sijaintinsa ja pienen väestöpohjansa vuoksi takamatkalta isompiin maihin verrattuna. Suomen vahvuuksia on siten vahvistettava edelleen, jotta korkean tason lääketutkimus löytää jatkossa yhä useammin tiensä suomalaisten potilaiden ulottuville ja jotta lääkekehitystoiminnan osaamispääomaa kertyy tutkimustoimintaa tekeville lääkäreille.


Kyse on myös taloudellisesta mahdollisuudesta. Panostamalla lyhyen tähtäimen reaktiivisuuden sijasta suunnitteluun, jatkuvaan oppimiseen ja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön voimme samanaikaisesti vahvistaa kokonaisturvallisuuttamme ja synnyttää investointeja, kasvua ja työpaikkoja täällä Suomessa.

33 views0 comments

Recent Posts

See All

Kokoaan suurempi Suomi

Järjestimme tukiryhmäni kanssa Kokoaan suurempi Suomi –seminaarin, jossa olivat puhujina viisaat ja valovoimaiset ajattelijat Kirsi Piha ja Risto Murto. Iltapäivän tavoitteena oli herätellä ajatuksia

Loppusuoralle haastajana

Kampanja on loppusuoralla, ja tuntuu siltä, että siinä on nyt nostetta. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat ovat nostaneet minut esiin mahdollisena läpimenijänä ja ”haastajana”. Se on myös oma tuntumani

Comentarios


bottom of page