top of page
Search
  • Writer's pictureTuuli Kousa

Elinkeinoelämän vaalituki ja vastaukseni Pro Markkinatalous ry:lle

HS uutisoi tänään vaalirahoituksesta ja kertoo, kuinka elinkeinoelämän järjestöt kanavoivat vaalitukea Pro Markkinatalous-nimisen yhdistyksen kautta. Viime eduskuntavaaleissa ehdokkaan läpimeno vaati keskimäärin lähes 40 000 euron kampanjan ja moni käytti paljon enemmän. Harvalla on tällaisia rahoja, joten vaalituen merkitys korostuu.


Yritykset ovat tänä päivänä varovaisia vaalirahan ja demokratiaan vaikuttamisen suhteen. Kokemukseni on, että ainakaan pörssiyritykset tai niihin vertautuvat suuryritykset eivät taloudellisesti politiikkaan enää osallistu. Pro Markkinatalouden myöntämä vaalituki on kokonaisuutena huomattava ponnistus, ja poikkeukselliseksi lähestymisen tekee se, että yhdistys pyytää tukea hakevia ehdokkaita vastaamaan markkinatalouden edistämiseen liittyviin kysymyksiin.


Sain itse Pro Markkinataloudelta vaalitukea 4 500 euroa. Summa on korkea eduskunnan ulkopuoliselle haastajalle, mutta toisaalta minulla on monipuolista kokemusta ja näyttöjä markkinatalouden ytimestä finanssialan johtotehtävissä. Hakemuksessa kysyttiin myös hakijan taustoista. Avoimuuden nimissä lähetin vastaukseni HS:lle ja jaan ne nyt myös näin blogini kautta.


1. Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä. *

Suomen menestys edellyttää, että nostamme osaamisen tasoa ja lisäämme panostuksia tutkimukseen, innovaatioihin ja datatalouteen. Osaavan työvoiman saatavuus on keskeinen tekijä niin yritysten kilpailukyvylle kuin työurien pidentämiselle ja viime kädessä hyvinvoinnin rahoitukselle.

Meidän tulee lisätä paikallista sopimista ja uudistaa sosiaaliturvaa siten, että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Työvoiman saatavuuden haasteita ei saada korjattua ilman että määrätietoisesti houkuttelemme kansainvälisiä osaajia Suomeen. Osaavan työvoiman kohdalla saatavuusharkinta pitäisi poistaa tai sitä pitäisi uudistaa. Erityisosaajien kohdalla on edelleen maahantulon pullonkauloja migrin, tunnistautumisen ja henkilötunnuksen saamisen prosesseissa. Lisäksi esimerkiksi sunnuntailisät rajoittavat työn teettämistä sunnuntaisin, ja niiden uudistamista tulee selvittää.

Meillä on kiire varmistaa julkisen talouden kestävyys, ja tarvitsemme julkisen talouden tasapainoon sellaisen pidemmän aikavälin näkymän, johon päättäjät voivat sitoutua.

Meidän tulee vauhdittaa investointeja huolehtimalla luvituksen ja valitusten sujuvasta käsittelystä. Yrittäjien YEL-kysymykseen liittyen toiminimien (yksityisten elinkeinonharjoittajien) automatisoitu käsittely voisi toimia ratkaisuna alivakuuttamiseen.

2. Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja, yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)? *

Meidän tulee tukea ennustettavaa ja johdonmukaista verotusta, joka kannustaa investointeihin, työhön ja yrittämiseen. Palkkatulojen verotusta tulee tarkastella kannusteiden näkökulmasta, jotta työn tekeminen ja vastaanottaminen on aina järkevää kaikissa tuloluokissa.

Yritysten verotuksen tulisi olla kansainvälisesti kilpailukykyistä suhteessa samoilla markkinoilla kilpaileviin yrityksiin niiden kotipaikasta riippumatta.

3. Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä? *

Julkisen sektorin yhteistyötä yritysten kanssa tulee lisätä palveluiden tuottamisessa niin sote- kuin muissakin palveluissa. Tärkeämpää kuin se, mikä taho palvelut tuottaa, on niiden järjestämisessä varmistaa palveluiden saatavuus, laatu ja kustannustehokkuus.

Kustannuksia sekä palveluiden laatua tulee verrata avoimesti ja palvelutuotantoa kehittää datan perusteella. Tähän tarvitaan läpinäkyvä malli, jolla kustannusten vertailu on mahdollista.

Julkinen sektori ei yksin selviydy palveluiden tuottamisesta tavoitetasolla, vaikka budjettia kasvatettaisiiin merkittävästi nykyisestä. Palveluiden laatu ja tuottavuus paranevat kilpailun avulla. Yritykset kannattaa ottaa nykyistä vahvemmin mukaan palveluiden tuottamiseen ja myös palveluseteleitä hyödyntää nykyistä laajemmin.

Esimerkiksi hyvinvointialueet tarvitset nyt yksityisen sektorin tukea. Esimerkkinä mainittakoon Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjanmaan ja Keski-Suomen Aster-hankinta, joka koski asiakas- ja potilastietojärjestelmien päivittämistä. Ostopäätös saatiin tehtyä, mutta hankinnan implementoitia ei kyetty toteuttamaan julkisten rakenteiden kautta. Ongelmat lähettävät kansainvälisille toimijoille signaalin vaikeasti saavutettavasta ja riitaisasta julkisesta sektorista. Hyvinvointialueiden remontti tulee kauttaaltaan vaatimaan merkittävää yhteistyötä sektorien kesken, jolloin hyvinvointialueiden kyvykkyys löytää yhteisiä rajapintoja yksityisen sektorin kanssa, luottamuksen rakentaminen ja kulttuurinen yhteensovittaminen korostuvat.

4. Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen vahvistamista? *

Meidän tulee panostaa koulutukseen, uudistaa sosiaaliturvaa sekä houkutella ulkomaisia osaajia Suomeen.

Koulutuksen osalta meidän tulee lisätä niin korkeakoulujen aloituspaikkoja kuin oppisopimuskoulutusta sekä uudistaa toisen asteen koulutusta. Työ alkaa jo varhaiskasvatuksesta ja peruskouluista, jotta pystymme varmistamaan kaikkien osaamisen.

Sosiaaliturvaa tulee uudistaa siten, että puramme kannustinloukkuja ja varmistamme, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

Ulkomaisten osaajien houkuttelemiseksi meidän tulee helpottaa kansainvälistä rekrytointia ja nopeuttaa lupaprosessia sekä tarjota neuvontaa kansainvälisiin rekrytointeihin. Meidän pitää helpottaa kielivaatimuksia, lisätä englanninkielisiä palveluita sekä panostaa esimerkiksi kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin, joukkoliikenteeseen sekä arjen sujuvuuteen, jotta pystymme kilpailemaan osaajista muuten kuin palkoilla. Myös perheiden integroiminen on tärkeää, jotta osaajien perheet muuttaisivat Suomeen ja viihtyisivät täällä. Tähän liittyvät muun muassa englanninkieliset perusopetuksen paikat isoissa kaupungeissa.

Maahantuloprosessissa ja Migrin toiminnassa on paljon kehitettävää, ja esimerkiksi tunnistautumiseen ja henkilötunnuksen saamiseen liittyy hankaluuksia, jotka olisivat poistettavissa. Lisäksi Suomessa on paljon tehtävää asenteissa ja siinä, miten otamme vastaan muualta tänne muuttavat.



5. Millainen rooli Suomella tulisi olla osana Euroopan Unionia? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta EU:n sisämarkkinoiden ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa? *

Aikamme suuret haasteet vaativat yhteisiä ratkaisuja. Suomen tulee sitoutua EU-maiden väliseen yhteistyöhön ja pyrkiä aktiivisesti päätöksenteon ytimeen. Suomi voisi ottaa selvästi nykyistä vahvemman roolin esimerkiksi digitaalisen Euroopan edistäjänä ja kestävän kasvun rakentamisessa globaalisti.

Euroopan unionin jäsenyys on keskeinen osa suomalaista poliittista ja taloudellista identiteettiä. Talous- ja rahaliiton jäsenyys sekä yhteinen valuutta pankkiunionin kera luovat vakaan toimintaympäristön, ja Suomen kannattaa olla talous- ja rahaliiton ytimessä.

Meidän tulee kantaa vastuuta yhteisistä päätöksistä ja niiden toimeenpanosta tunnistaen, että eurooppalainen yhteistyö mahdollistaa Suomelle kokoaan suuremman roolin globaalisti ja avaa myös monia liiketoimintamahdollisuuksia.

EU voisi olla nykyistä aktiivisempi kauppapolitiikassa ja rakentaa kriisien jälkeistä maailmaa, jossa protektionismi kasvaa. Sääntöpohjainen vapaakauppa tarvitsee puolustajia. EU:lla on myös roolia tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden saralla, ja EU:n vihreää siirtymää pitää edistää johdonmukaisesti.

Tärkeää on myös tunnistaa ja erottaa ylikansalliset ratkaisut sekä kansallisesti ratkaistavat asiat. Omat keskusteluni esimerkiksi paikallisten finanssialan toimijoiden kanssa osoittavat, että vakuutusalan yhteistakuuta koskettavat ratkaisut tehdään kansallisesti. EU:n tehtävänä on selkeyttää sääntelyä.



6. Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin? *

Suomella on osaamisensa ja luottamuspääomansa puolesta kaikki edellytykset kehittyä cleantechin ja älykkäiden ratkaisujen mallimaaksi. Kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja ennustettavalla lainsäädännöllä tuemme investointeja sekä kotimarkkinan kehittymistä.

Viimeinen vuosikymmen on koetellut suomalaisten kriisinkestävyyttä, mutta olemme nousseet kriiseistä ennenkin. Lähivuosina kestävän kasvun rakentaminen vihreän siirtymän kautta tulee tukemaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja velkataakkamme hoitoa. Tulevaisuus vaatii uusia avauksia, jotka kehittävät niin kansainvälisen päätöksenteon kuin myös kansallisen politiikan rakenteita.

Valtiovalta voi tukea vihreän siirtymän investointien toteutumista nopeuttamalla lupaprosesseja ja takaamalla mm. valitusprosessien käsittelyyn resurssit.

Edelläkävijäyritykset tekevät isoja TKI-investointeja, joiden tekemiseen myös valtio voi kannustaa, ja osaajien ja osaamisen varmistaminen on tässäkin keskeistä. Lisäksi tulee tunnistaa erilaiset alueet, joilla uutta kehitystä tapahtuu. Tällä hetkellä vaikkapa vetytalouteen on lähdössä liikkeelle merkittäviä hankkeita miljardien edestä.


432 views0 comments

Recent Posts

See All

​​EU on myös kulttuuriunioni

Minulta on kysytty suhteestani kulttuuriin. Tajusin, etten ole EU-vaalien pyörteessä kirjoittanut aiheesta, vaikka suhtaudun siihen intohimoisesti. Harrastan kulttuuria monipuolisesti, mutta erityisen

Kokoaan suurempi Suomi

Järjestimme tukiryhmäni kanssa Kokoaan suurempi Suomi –seminaarin, jossa olivat puhujina viisaat ja valovoimaiset ajattelijat Kirsi Piha ja Risto Murto. Iltapäivän tavoitteena oli herätellä ajatuksia

Eurooppalainen yhteistyö vahvistaa Suomen huoltovarmuutta

EU ja Suomi sen osana ovat olleet jo 15 vuotta kriisinhallintatilassa. Euro- ja finanssikriisin ajoista lähtien eurooppalaista politiikkaa on leimannut kuvainnollinen tulipalojen sammutus. Kun jossain

コメント


bottom of page